Turun nk. ‚suurmoskeija‘ herättää kysymyksiä

Suomi on tunnetusti jihadistiverkostojen pelikenttä ja silti meillä ei ole yhtään lainvoimaista tuomiota terrorismin rahoittamisesta. Lotta Järvinen avaa jihadistien rahoitusverkostojen toimintaa Suomessa ansiokkaasti väitöskirjassaan.

Kansainvälinen rahanpesun, terrorismin sekä joukkotuhoaseiden rahoituksen vastainen organisaatio Financial Action Task Force (FATF) on tunnistanut hawala- ja muut epäviralliset rahansiirtojärjestelmät Suomen riskiprofiilissa erityisesti terrorismin rahoituksen ja korkean riskin rahanvälityssektorin osalta jo 2019.

Järvisen tutkimuksen mukaan jihadismia siis rahoitetaan Suomessa. Viranomaiset ja yksityisen sektorin toimijat ovat tästä yksimielisiä.

Suomessa on tunnistettu kolme pääasiallista rahoitusmuotoa:

1) Varojen kerääminen ja siirtäminen ulkomaille aseellisille jihadistiryhmille (esim. al-Shabaab, ISIS-ympäristö).

2) Vierastaistelijoiden matkojen ja toiminnan rahoittaminen (usein itse rahoitettuja, osin laittomilla keinoilla).

3) Varojen siirtäminen ulkomailla toimiville jihadistisille yksilöille.

Järvisen väitöskirjan lopputulema on se, että vaikka Suomi on pannut täytäntöön jihadismin rahoituksen torjumiseksi vaaditut ja suositellut säännökset, jihadismin rahoittamisesta Suomessa ei jouduta poikkeuksetta rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tähän mennessä terrorismin rahoittamisesta ei ole annettu yhtään lainvoimaista tuomiota, ja aiheeseen liittyviä esitutkintoja on tehty vain vähän.

Onko viranomaisilla näkyvyyttä moskeijan rahoitukseen ja mahdolliseen rekrytointiin ulkomaille?

Tulisiko olla? Kuka taho olisi vastuussa sen varmistamisesta, että rahavirrat eivät tule ulkomaisista lähteistä, joilla on mahdollisia terroristikytköksiä? Entä voiko rahaa siirtyä rakennusprojektin aikana tällaisiin kohteisiin? Ovatko pankit hereillä vai siirtyykö raha edes ns. kotimaisten pankkien kautta ulkomaille?

Väitöskirjan mukaan jihadismin rahoitusta on tapahtunut mm. hawalan, rahansiirtopalveluiden ja epävirallisten kanavien kautta pieninä summina. Turun viranomaisten toivoisi olevan tietoisia riskeistä, jotka liittyvät terrorismin rahoitukseen moskeijakeskuksen rahoitussuunnitelmien osalta, tietenkin jo ennen mahdollista rakennusprojektin hyväksyntää ja tontin myyntiä.

Islamilainen kulttuurikeskus -hankkeen nettisivuihin pääset tutustumaan täältä . Nettisivun tietojen mukaan “Turun Islamilainen Kulttuurikeskussäätiö perustettiin 2018 johtamaan hanketta ja edustamaan Turun muslimiyhteisöä. Samana vuonna säätiö sai poliisilta varainkeruuluvan. Turun Islamilainen Kulttuurikeskussäätiö allekirjoitti tonttisopimuksen Turun kaupungin kanssa. Rakennusluvan vaatimat suunnittelutyöt sekä varainkeruukampanja ovat alkaneet.”

Järvisen väitöskirjan löytää täältä: helda.helsinki.fi/server/api/cor…

Seuraava
Seuraava

Työn verotuksesta datan ja digitaalisen arvonlisän verotukseen